några sidor på nätet om släktforskning

Argillander, Israel Eriksson


Far : Argillander, Eric Laurentii*
f. ~ 1580
Kauhanen, Laurentius Aeschilli* f. ~ 1530 d. ~ 1592 + 2/1
Maria * f. mellan 1507 och 1567  
Mor :



Personakt för Argillander, Israel Eriksson

Kyrkoherde

Född  1630 Leppävirta 566
Död  1691 Saarijärvi 566


Familj

Maka: Kirstin *
  Dotter Argillander, Elisabet * f. 1665 d. 1737
Maka: Brita Larsdotter f. ~ 1650 d. ~ 1684


Noteringar

Vicar of Saarijärvi

--------------------

Han var kyrkoherde i Saarijärvi. -------------------- Israel Erici Argillander, Saarijärven kirkkoherra

Vanhan Saarijärven historia [2] kertoo, että Saarijärven ensimmäinen vakinainen kappalainen oli myöhemmin kirkkoherraksi nimitetty Israel Erici Argillander. Hän toimi kappalaisena vuodet 1653 – 1682. Hän asui ensimmäisenä virkavuotenaan seurakunnan pappilassa Kolkanniemessä. Sitten hän hankki itselleen muutamia vuosia autiona olleen Taipaleen talon ja siirtyi asumaan sinne. Ilmeisesti hän lunasti käräjillä taloon sukuoikeuden, koska isännyys säilyi hänen nimissään koko hänen elinaikansa ja periytyi sitten hänen pojalleen Kalle Israelinpojalle. Tämä kuoli nälkään suurten kuolonvuosien aikana 1690-luvun puolivälissä.

Kolmekymmenvuotisen kappalaisen uran jälkeen Israel Argillander valittiin vanhana miehenä kirkkoherra Raumannuksen seuraajaksi. Ilmeisesti hän toimi aluksi (1682 – 87) virkaa tekevänä kirkkoherrana, koska hänen kirkkoherrakaudekseen sanotaan vuodet 1687 – 91. Aloittaessaan kirkkoherran viranhoidon samana vuonna Viipurin piispan Pietari Bångin johtama komitea teki tarkastuksen Saarijärven papiston palkkauksesta. Sen mukaan kirkkoherra sai tertiaalikymmenyksiä 80 talolta yli 12 tynnyriä viljaa vuodessa, minkä lisäksi hänelle maksettiin hyvinä vuosina apukymmenyksiä 12 – 15 kappaa. Hän sai humalaa 4 – 5 naulaa niiltä taloilta, joilla oli humalaseipäitä, 3 naulaa voita talolta, leiviskän kuivattuja kaloja, tai mikäli kalastusta ei harjoitettu, kapan tai kaksi viljaa. Joulupaistina kirkkoherralle annettiin naudanreisi tai lintu. Erityisiä päivätöitä ei pappilaan tehty, mutta talollisten oli huolehdittava kirkkoherran kyyditsemisestä ja matkojen aikaisesta kestitsemisestä. Kymmenysten lisäksi kirkkoherra kantoi ns. pääsiäisrahaa, joka alunperin oli ollut uhriluontoinen maksu papistolle, mutta joka oli 1600-luvulla täysin vakiintunut papinsaatava.

Kirkkoherra Israel Argillanderin Kolkanniemen pappilan päärakennuksena oli tupa, jossa oli yksi sivulta jaettu kamari sekä eteisessä pieni, laudoista rakennettu keittiö. Päärakennus oli miespihan pohjoissivulla ja sitä vastapäätä oli savupirtti, jonka vieressä oli oluthuone. Tästä etelään oli tupa, jossa oli kamari. Miespihassa oli lisäksi sauna ja kellari. Karjapiha käsitti navetan, lampolan, tallin, aitan ja ruoka-aitan. Vuositainen peltojen kylvö oli neljä tynnyriä ja niityt antoivat kuuden kuorman heinäsadon.

Israel Argillanderin aikana Turun piispana oli puhdasoppineisuuden vaalijana tunnettu Isak Rothovius. Hän vaati, että nuorten ja vanhojen oli osattava kristinopin pääkohdat. Vuonna 1686 voimaan tullut kirkkolaki edellytti, että papiston oli huolehdittava kansan sisälukutaidon oppimisesta. Puhdasoppisuuden vaatimuksiin kuului mm. sapatin pyhittäminen. Israel Argillander haastoi pari seurakuntalaista vastaamaan sapatinrikkomisesta käräjille. Nämä eivät tulleet sinne ja saivat poissaolosakon. Saarijärveltä ei ole tarkkoja tietoja kansan kristinopintaidosta saatika sitten lukutaidosta. Eräässä Pietari Bången kirjeessä vuodelta 1687 todettiin, että syrjäisissä erämaapitäjissä ei kristin oppia hallittu. Saarijärvikin oli tällainen pitäjä.

Kirkkoherra Israel Argillanderin yhteyttä Savon Argillandereihin ovat monet pohtineet. Hän ei varmaankaan ollut helsinkiläinen, koska 1600-luvun alkupuolen Helsingistä hänen isäänsä Eerikkiä ei ole löytynyt [19]. Olisiko hän opintielle lähtiessään ottanut tällaisen hienon nimen, Kyösti Salojärvi mietiskelee. Savon Argillandereiden kantaisä oli tunnetusti Kuopion (Tavisalmen) ensimmäinen kirkkoherra Eskil (Aesschillus) Kauhanen, joka tuli erämaapitäjäänsä Kustaa Vaasan aikana 1500-luvulla pitäjän ollessa valtakunnan rajan takana Venäjän puolella. Löysikö Bergholm sukukirjaansa kaikki Eskilin lapset, Salojärvi aprikoi.

Maila Arkisalo on myös tutkiskellut kirkkoherran taustaa [20]. Oliko hän sukua Savon Argillandereille, ottiko mahdollisesti vaimonsa sukunimen, tuliko hän Inkerinmaalta, Baltiasta tai Ruotsista, jossa nimeä esiintyy, Maila Arkisalo pohtii. Israel Argillanderin nimeä ei ole löydetty Turun, Uppsalan, Wittenbergin eikä Rostockin yliopistojen oppilasluetteloista. Helsinkiläisyyden Bergholm lienee löytänyt suoraan historiantutkija Matthias Akianderin Herdaminnesstä (ilmestyi 1868 - 69).

Jonkinlaisia yhteyksiä Savon ja Keski-Suomen Argillandereiden välille on löydetty. Lohtajan seurakunnan kappalainen Henrik Argillander oli 1741 syntyneen korpraali Argillanderin pojan Israelin kummina [21]. Tämä ei kuitenkaan anna varmuutta Argillander-sukujen sukulaisuudesta.


Släktskap

Detta är våra barns

fm mf mf mf mm f (11 generationer)

  Enges, Jonas Christoffer   f. Vörå, Myrbergsby
Far   Enges, Jan Anders   f. Sverige, Lidingö (AB)
Mor    Eirasuo, Ritva Anneli   f. Helsingfors
Mor     Into, Aira Orvokki   f. Tavastehus d. Helsingfors
Far      Into, Oskari Heikinpoika   f. Karstula d. Helsingfors
Mor       Keisanen, Vilhelmina Karlintytär   f. Karstula, Vahanga
Far        Pirttimäki, Carl Davidsson   f. Soini
Mor         Krooks, Brita Lisa   f. Karstula d. Soini
Far          Krook, Johan Nilsson   f. Saarijärvi, Tarvaala d. Karstula
Mor           Silander, Maria Henricsdotter   f. Saarijärvi d. 1771 Karstula
Mor            Argillander, Elisabet   f. 1665 d. 1737
Far             Argillander, Israel Eriksson   f. 1630 Leppävirta d. 1691 Saarijärvi
 

Källor

566  Antti Poikonen

Senast uppdaterad: